Kuuden kopla Kajaanissa kasvavaa vauhdilla. Pennuista
pienin, uros jaksoi elää vain muutaman päivän. Harmillista
mutta luonto korjaa omansa jos niin on tarkoitettu.
Nyt kun muita kuvia ei ole niin kaivelin Dannyn vauvakuvia
neljän vuoden takaa. Oli sekin niin ihanaa aikaa.
Matot aina rullalla kun meno oli niin raisua. Danny oli myös kova
sisustaja. Vaihteli mattoja huoneesta toiseen, meillä kun lattiat
vuorattiin kaikilla mahdollisilla maton pätkillä ettei liukkaalla
lattialla loukkaisi itseään. Sisäsiisti se oli ensimmäisistä päivistä
alkaen, kaksi päivää pidettiin sanomalehteä lattialla otettiin sitten pois
kun lattiat pysyi kuivana. Kolme viikkoa meni niin että ulkona käytiin
vähänväliä ja oltiin niin kauan kun pisut oli tehty, myös yöllä. Kannatti
siihen panostaa. Jo ensimmäisenä iltana Danny otti nukkumapaikakseen
meidän sängynalusen. Sinne se menee vieläkin joka ilta tai muulloinkin jos
haluaa olla rauhassa. Fenolla sinne ei ole asiaa, eipä se sinne mahtuiskaan
sängyn ja lattian väli on vain 19 cm (kerran mittasin).
Tälläisiä ajatuksia nyt tuli mieleen.

Mustapekka Danny iskäihmisen sylissä, ikää 3 vk.


Fenon ilme: EVVK. Ei kai se meille jää !