Trion joukkuekuva


Ne on sitten Shanian ensimmäiset juoksut eletty, kaikki meni
paljon paremmin kuin uskalsin edes odottaa. Lähinnä pelkäsin
kuinka poitsut reagoi asiaan, Dannyn kiinnostus kesti noin
viikon ja Feno oli valmiudessa 3-4 päivää ja silloinkin vain
kun neiti tuli nenän alle keikistelemään.
Juoksut kasvatti pikku pissiksen päähän järkeä sen sain
ällistyneenä todeta kun kolmen viikon tauon jälkeen tiistaina
päästiin treeneihin. Olin valmistautunut että ensimmäinen
treenikerta tauon jälkeen menee täysin ilotteluksi, mitä vielä.
Ilokseni keskittymiskyky, paikalla pysyminen ja vauhti
aivan huippua, Sanelma-Unelma oot super heart.
Seuran treenit on keskiviikkoisin ulkona tai sisällä.
Vaun treeneissä pääsimme KKI-ryhmään (kunnossa
kaiken ikää). Tavoitteena nostaa panostaa myös oman kunnon
nostamiseen, aloitimme kuntotestillä ja kahden kk kuluttua
uusi testi. Eilen oli ensimmäiset ulkotreenit ja sehän oli
Shanialle aivan uutta ja ihmeellistä outo kenttä, vieraat
ihmiset aiheutti vauhdin katoamisen ja nuuskuttelut kesken
kaiken. Pian se tottuu.
Danny toipuu hitaasti, mutta eteenpäin kuitenkin mennään.
3kk tapaturmasta ja kahdeksan käyntiä ellillä, jokohan
alkais riittämään.

Oon iso tyttö jo, mut en niin iso ettenkö nallella leikkis. Haittaakse?


Mä oon emäntää lenkittänyt. Menoks nyt, onks lenkkarin nauhat solmittu?


Nautin minäkin keväästä vaikka saikku jatkuu, mut tää jätkä se vaan porskuttaa.